Edellispäivänä kävin hierojalla ja kyllä teki taas hyvää. Hieroja käsitteli erityisesti lihasten kiinnityskohtia ja kyllähän niistä kipupisteitä löytyi. Hieronnan jälkeen tuntui ihan oudolta. Jalat oli kevyen tuntuiset, ihan kun ne ei omat olisikaan. Hieronnan jälkeen vielä kävelylenkki jos sillä saisi jalat taas hetkeksi kuntoon.
Tänään oli sitten kisat pitkästä aikaa. Tain no ei niistä edellisistä nyt oo kun varmaan reilu kuukausi, mutta kuitenkin. Hieronnasta oli jokinmoista apua, sillä jalat ainakin tuntui toimivan vakkei kaikki muu nyt ihan putkeen mennytkään. Ekalla radalla tehtiin todella hienoa alkua, mutta sitten pieni puutteellisuus ohjauksessa ja koira irtautui väärälle esteelle. Yritin siitä vielä jatkaa rataa, mutta meni ihan plörinäksi se loppu. Jätin sitten radan kesken. Ekan radan jälkeen kävelemässä, kun analysoin juuri tehtyä rataa tajusin, etten ollut edes kisafiiliksessä. Motivaatio oli nollassa ja tuntui ettei minua oikein edes kiinnosta mennä radalle. Yllätyin omista fiiliksistäni ihan todenteolla. Tokalle radalle yritin saada tsempin nousuun, mutta ei siitä mitään tullut. Alku oli taas ihan kiva, mutta sitten kepeiltä tuli parikin virhettä. Näiden jälkeen en pystynyt taaskaan jatkamaan rataa, sillä en edes hahmottanut missä kohtaa radalla olin!?! Kun olin lähdössä kävelemään radalta ulos olin hetken pyörällä päästäni että mistä suunnasta pitäisi mennä... Tämän radan jälkeen kävellessä jouduin jo oikeasti miettimään menenkö edes viimeiselle radalle. Sitten päätin että hitsi vie, en voi luovuttaa nyt vaan mun pakko yrittää taistella itseni tämän tilanteen yli. Kisafiilis ja se sopiva pieni jännitys eivät vieläkään löytäneet tietään mun luo. Olin kuitenkin päättänyt, että viimeiselle radalle mennään sillä asenteella että kävi mitä tahansa niin loppuun asti taistellaan. Ensimmäinen virhe tuli jo heti toisella esteelle kun ohjasin hieman hutiloiden ja sen vuoksi jatkokin meni vähän niin ja näin. Tällä kertaa en kuitenkaan luovuttanut vaan suuntasin radalla eteenpäin kohti maalia. Loppurata oli ihan törkeän hieno ja fiilis radalla oli loistava. Virheitä kertyi 15 (alun kielto, kosketus jota ei oikeesti ollut ja puomin kontakti) mutta aika oli nopea ja etenemäksi muodostui 4,54m/s eli ihan hyvää vauhtia mentiin. Nollalla oltaisiin sijoituttu toisiksi häviten voittajalle vain alle sekuntin verran. Hyvä fiilis jäi tuosta vikasta radasta ja olen ylpeä siitä että sain kasattua itseni viimeiselle radalle.
Ensi viikonloppuna olisi seuraavat kisat, jos siellä sitten löytyisi taas se kisamotivaatiokin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti