Kisapäivitystä

Enhän mä näköjään millään muista tänne kirjoitella, kun aina on mukamas niin kiire :) Yritän parantaa tapani mutta saas kattoa kuinka käy.

Oma treenaus on nyt tällä hetkellä ihan retuperällä!! Mä en vaan saa iteäni tekemään mitään. Se ei johdu siitä ettenkö haluaisi/jaksaisi/kerkeäisi, mutta kun en keskity siihen milloin tekisin mitäkin muistan kaiken aina illalla nukkumaan mennessä, tai viikon päästä :D Tein hienon suunnitelman silloin aluksi, mutta tuolla se on paperipinon alla. Täytyis laittaa se jonnekkin seinään kiinni niin että sen näkis väkisinkin joka päivä!

Agiharkoissa ja kisoissa ollaan kuitenkin käyty. Harkat on päällisin puolin mennyt todella kivasti, mutta hetken aikaa takkuiltiin A:n kanssa. Pitalla on aina ollut ihan huippu pysäytyskontaktit, mutta nälkä kasvaa syödessä, joten halusin kokeilla juoksu A:ta. Se olisi varmasti onnistunutkin, jos olisin oikeasti tehnyt pohjatyön kunnolla. Yritin kuitenkin mennä sieltä mistä aita on matalin ja annoin vain koiran juosta läpi. No äkkiäkös se keksi miten sieltä hypätään jo puolivälistä. Kisoissa hyvätkin radat meni sitten pieleen siinä että A:lta tuli 5vp. Viime viikolla sitten päätin että nyt tää pelleily loppuu ja koira saa taas luvan pysähtyä sinne. Siihen ei tarvittu kuin pari toistoa ja johan toimi taas! Onneksi mun koira on ihan super fiksu!! Tämän jälkeen käytiin itsenäisyyspäivänä kisaamassa ja sieltähän napsahti tuplanolla!! Ei tullut kontaktivirheitä :D Sijoitukset olivat 10. ja 13. sillä kisaamassa oli paljon todella hyviä tyyppejä. Näin heidän nollaratoja ja ne oli HUIKEITA! Me sitten hävittiin ajassa pari sekuntia. Tosin tämä sai minut taas muistamaan miksi haluan treenata nyt sitä fysiikkaa ihan kunnolla. Täytyy yrittää tsempata sen suhteen.

Enne kuin jatkan koiran fysiikan treenaamista on sillä hieroja tulossa käymään. Aiemmin olen itse hoitanut hieronnan, mutta nyt musta tuntuu että tuo koira saattaisi olla vähän jumissa lantion seudulta, joten annan mielummin osaavan/opiskelleen henkilön hoitaa homman. Saas vaan nähdä rauhottuuko Pita vieraan ihmisen hierottavaksi, toivotaan....

Aika hurahtaa vauhdilla

En ollut edes tajunnut montako päivää on mennyt viime kirjoituksesta. Aika menee niin hurjan nopeasti kun on paljon ohjelmaa. Olen yrittänyt treenailla, mutta edelleen se on ollut vähän sitä sun tätä. Koulu ja muut askareet vievät päivistä niin paljon aikaa ettei muuhun tunnu aika enään riittävän. Nyt pitäisi ihan tosissaan ottaa itseä niskasta kiinni tuon harjoittelun suhteen.

Agitreeneissä olen toki käynyt ihan normaalisti ja kahdet viime treenit on menneet aivan super hyvin!! Viime viikolla sain kokeilla kaverin parsonia ja se oli hauskaa. Koira oli erittäin osaava ja taitava joten kaikki oli kiinni vain mun ohjauksesta. Hyvin se sujui, mutta muutamissa kohdissa unohdin huomioida että kyseistä koiraa ei tarvitse yhtä voimakkaasti jarruttaa kuin omaa tai että pieni koira kääntyy hypyillä aivan eri tavalla kun iso koira. Kokemus oli hyvin opettava ja nyt osaan taas jotain hieman paremmin. Oman koiran kanssa on myös sujunut erittäin hyvin. Lähdöissä se pysyy paikallaan kun tatti, mutta katotaan vaan kun on kisat viikon päästä niin aivan varppina hiippailee ja kärkkyy. Päätin että seuraavissa kisoissa panostamme tuohon lähtöön ja mikäli se sieltä hiippailee niin me lähdemme radalta pois suorittamatta sitä. Joskos sit taas muistettais miten siellä lähdössä pitikään olla...

Huomenna olis tarkoitus käydä taas hölkällä ja sen jälkeen hiukan huoltavia harjoitteita ja pitkät venyttelyt. Eilen ennen treenejä lämmitellessä onnistuin juostessa astumaan jotenkin huonosti tai voimakkaammin siten että nyt sattuu SI-nivelen tienoille. Aina se on ollut ongelma, mutta nyt se oikein ärtyi. Täytyy siis yrittää sitä saada sieltä paremmaksi. Sitten jos aikaa riittää niin käydään myös kentällä tekemässä ihan pelkkää kontakti treeniä.

Mitäs sitä pitikään tehdä?

Ei ole helppoa tämä suunnitelman mukainen treenaaminen. Kun kukaan ei "vahdi" tekemisiä, vaan on itse vastuussa harjoittelusta, on helppo luistaa suunnitelmasta. Suunnilleen puolitoista viikkoa meni niin etten pitäytynyt suunnitelmassa. Agitreeneissä ja kisoissa kyllä tuli käytyä, mutta kaikki muu sitten jäikin :)

Tänään sitten tsemppasin ja lähdin heti aamusta hölkkä/juoksu lenkille koiran kanssa. Tarkoituksena oli tehdä hieman intervallityyppistä harjoittelua. Alkuun tehtiin se normaali kävely osuus n. 5min, jonka jälkeen mentiin rytmillä hölkkä-juoksu-hölkkä-juoksu-hölkkä ja loppuun n.10min kävelyä. Ensimmäinen hölkkäpätkä oli n. 500m vauhti sports-trackkerin mukaan ~7km/h tarkoituksena että hengitys hieman tihenee, mutta ei saa vielä hengästyä. Sen jälkeen reilu kilometri mentiin ~9km/h jolloin tuli sitten se hengästyminenkin mukaan. Koiraa seurasin sivusilmällä kokoajan, jotta näen että se varmasti pitäytyy ravissa. Hienosti pysyi ja pidensi askeltaan. Tämän jälkeen taas 500m alun vauhdilla, jonka aikana oli tarkoitus saada hengitys tasaantumaan ja sen jälkeen taas kilometri kovemmalla vauhdilla. Jälkimmäisellä juoksupätkällä oli rennompi askellus ja sieltä oli jossain vaiheessa tullut maksiminopeudeksi 12,3 km/h :) Veikkaan että toi tuli yhdessä alamäessä ;) Loppuun vielä 800m hölkää ~7km/h jotta hengitys tasaantuu ja sen jälkeen vielä kymmenisen minuuttia kävelyä jäähdyttelyksi, jotta palautuminen alkaisi paremmin.

Kotiin päästyä aivan ensimmäiseksi koiralle muutaman sekunnin venyttelyt, jossa käytiin läpi kyljet, selkä ja kaikki jalat kaikkiin suuntiin ja sitten sapuskaa koiralle. Tämän jälkeen tein itse vielä keskivartalo harjoitteita eli perus vatsalihasliikkeitä ja selkälihasliikkeitä. Koitin erityisesti keskittyä siihen että syvät vatsalihakset aktivoituisivat. Samaten selkälihasliikkeen jälkeen tein vielä seisaalteen käyntiasennossa pientä painon siirtoa jalalta toiselle, jolloin saan aktivoitua selän pieniä lihaksia (multifiduksia). Lopuksi itsellekkin vielä venyttelyt ja sitten suihkuun ja aamupalalle.

Olen joskus pohtinut tuota aamulenkkiä, että onko se parempi tehdä ennen vai jälkeen aamupalan? Ihmiset tuntuvat olevan tästä eri mieltä. Toiset vannot sen nimeen että täytyy tankata energiavarastot ennen lenkille lähtöä ja toiset puolestaan uskovat, että lenkin jälkeinen tankkaus on riittävä. Itse olen mennyt tuolla lenkin jälkeisellä tankkauksella, sillä minun on pakko pitää muutama tunti väliä syömisen ja harjoittelun välillä. Vaikka söisin pelkän 2dl jugurtin ennen lenkkiä, tulee mahani kipeäksi.

Harjoittelu ohjelmaani olin kirjannut tälle päivälle kotiharjoittelun ja huomiselle lenkin, mutta päätin tehdä nämä toisin päin, sillä tänään oli niin upea lenkki ilma aamulla. Huomenna kerkeää sitten illalla treenailemaan kotona. Vuorossa olis tasapaino harjoittelut...

Kilpailut

Edellispäivänä kävin hierojalla ja kyllä teki taas hyvää. Hieroja käsitteli erityisesti lihasten kiinnityskohtia ja kyllähän niistä kipupisteitä löytyi. Hieronnan jälkeen tuntui ihan oudolta. Jalat oli kevyen tuntuiset, ihan kun ne ei omat olisikaan. Hieronnan jälkeen vielä kävelylenkki jos sillä saisi jalat taas hetkeksi kuntoon.

Tänään oli sitten kisat pitkästä aikaa. Tain no ei niistä edellisistä nyt oo kun varmaan reilu kuukausi, mutta kuitenkin. Hieronnasta oli jokinmoista apua, sillä jalat ainakin tuntui toimivan vakkei kaikki muu nyt ihan putkeen mennytkään. Ekalla radalla tehtiin todella hienoa alkua, mutta sitten pieni puutteellisuus ohjauksessa ja koira irtautui väärälle esteelle. Yritin siitä vielä jatkaa rataa, mutta meni ihan plörinäksi se loppu. Jätin sitten radan kesken. Ekan radan jälkeen kävelemässä, kun analysoin juuri tehtyä rataa tajusin, etten ollut edes kisafiiliksessä. Motivaatio oli nollassa ja tuntui ettei minua oikein edes kiinnosta mennä radalle. Yllätyin omista fiiliksistäni ihan todenteolla. Tokalle radalle yritin saada tsempin nousuun, mutta ei siitä mitään tullut. Alku oli taas ihan kiva, mutta sitten kepeiltä tuli parikin virhettä. Näiden jälkeen en pystynyt taaskaan jatkamaan rataa, sillä en edes hahmottanut missä kohtaa radalla olin!?! Kun olin lähdössä kävelemään radalta ulos olin hetken pyörällä päästäni että mistä suunnasta pitäisi mennä... Tämän radan jälkeen kävellessä jouduin jo oikeasti miettimään menenkö edes viimeiselle radalle. Sitten päätin että hitsi vie, en voi luovuttaa nyt vaan mun pakko yrittää taistella itseni tämän tilanteen yli. Kisafiilis ja se sopiva pieni jännitys eivät vieläkään löytäneet tietään mun luo. Olin kuitenkin päättänyt, että viimeiselle radalle mennään sillä asenteella että kävi mitä tahansa niin loppuun asti taistellaan. Ensimmäinen virhe tuli jo heti toisella esteelle kun ohjasin hieman hutiloiden ja sen vuoksi jatkokin meni vähän niin ja näin. Tällä kertaa en kuitenkaan luovuttanut vaan suuntasin radalla eteenpäin kohti maalia. Loppurata oli ihan törkeän hieno ja fiilis radalla oli loistava. Virheitä kertyi 15 (alun kielto, kosketus jota ei oikeesti ollut ja puomin kontakti) mutta aika oli nopea ja etenemäksi muodostui 4,54m/s eli ihan hyvää vauhtia mentiin. Nollalla oltaisiin sijoituttu toisiksi häviten voittajalle vain alle sekuntin verran. Hyvä fiilis jäi tuosta vikasta radasta ja olen ylpeä siitä että sain kasattua itseni viimeiselle radalle.

Ensi viikonloppuna olisi seuraavat kisat, jos siellä sitten löytyisi taas se kisamotivaatiokin :)

Oiskohan huoltotreenin paikka?

Eilen oli ihan todella superit agility treenit!! Alkuun rataa katsoessa tuli sellainen fiilis että hitsi vie, miten tästäkin taas selvitään. Kun pääsi tutustumaan rataa alkoi itseluottamus kasvamaan. "Eiköhän se rata kuitenkin ole suoritettavissa". Tiesin että juoksemaan joutuu ja nyt todella laitettiin jalkojen työskentelynopeus testiin kun piti tehdä useampi valssi peräkkäin edeten samalla melkein kentän päästä toiseen. Onneksi ei nyt kuitenkaan ihan kisamittainen kenttä ollut kyseessä. Treenien jälkeen oli niin voittajafiilis, että samalla asenteella kun mennään niin sunnuntain kisojen pitäisi olla ihan lasten leikkiä...


Vaikka treeneissä on jalat toiminut ja vauhtikin ollut kohdillaan, niin olen huomannut että hengästyn huomattavasti helpommin kuin ennen ja  sydän tuntuu hakkaavan tuhatta ja sataa. En alkuun siihen niin kovasti kiinnittänyt huomiota. Ajattelin aina että siihen löytyy jokin järkevä syy jostain aivan muualta kuin omasta kunnosta. Tänään kävin tekemässä submaksimaalisen hapenkäyttökykytestin ja tulos veti hiljaiseksi. Ei se huono ollut, mutta aiemmin testin tehneenä minulla oli jotain mihin verrata. Tulos oli nyt 34,77ml/kg/min kun viimeksi se oli jotain 38 ja 40 väliltä.... Se oli siis tippunut eikä nyt ihan pientä määrää. Jo testiä tehdessä tiesin, että tulos tulee olemaan huonompi sillä kolmannen kuorman lisäyksen jälkeen meni noin minuutin verran kun alkoi todella yhtäkkiä tuntumaan että keho laittaa vastaan. Hetkessä syke nousi korkealle ja tuntui etten pysty pyöräilemään enään kauaa. Testin jälkeen aloin ensin miettimään että huono tulos johtui varmaan edellisen illan treeneistä (testiä edeltävänä iltana ei pitäisi harjoitella), mutta hetken kaverin kanssa juteltuani tajusin, että täähän oli aika samanlainen reaktio kuin treeneissä juostessa. Niinpä aloin nyt miettimään, että oiskohan jostain syystä käynytkin niin päin että mun keho ei ole päässyt jostain suorituksesta kunnolla palautumaan ja kun olen jatkanut treenaamista, se on vain pitkittänyt tätä. Testaan nyt sitten niin päin että ensi viikolla keskitynkin enemmän palauttelevaan ja huoltavaan treeniin, jos sillä saisin oman kunnon taas kohilleen.

Alotetaan toi kehon huolto sillä, että huomenna suuntaan urheiluhierojalle :)

Harjoituskaudet

Sain kun sainkin tehtyä treenikaudet koneella. Ja ei muuten ollut helppoa! Kun on tällanen ei niin tekniikan ihmelapsi niin saa kyllä kikkailla ihan urakalla että tollaisessa onnistuu. Helpointa on aina vaan tehdä kaikki vanhanaikaisesti kynällä paperille :) Onneks tässä blogissa on kyse fysiikan ja agilityn treenaamisesta eikä mun tietokone taidoista.

Tässä siis karkeesti suunniteltuna treenikaudet vuodelle:

Tässä kaaviossa nää näyttäis menevän yks yhteen kuukausien kanssa, koska en jaksanu kikkailla enää yhtään enempää. Todellisuudessa ne ei mee näin simppelisti, mutta tärkein tässä nyt oli noin suunnilleen näyttää miten olen kaudet sijoitellut. Kaudet on nimetty lyhenteillä PKK(2)=peruskuntokausi(2), KVK=kilpailuun valmistavakausi, KK=kilpailukausi ja SK=siirtymäkausi. Sitten näkyy montako viikkoa kyseinen kausi kestää ja suluissa mille viikoille kausi sijoittuu. Rytmitys kertoo montako perus-, kovaa- ja kevyttä viikkoa on kunnes rytmitys lähtee alusta. Jokaisella kaudella (paitsi kilpailukausi, selitän myöhemmin miksi) rytmitys toistuu kahdesti. Värit ja palkin pituus kuvaavat harjoittelun intensiteettiä. Nousujohteisesti olis tarkoitus mennä, toki kilpailukaudella myös herkistellään ennen kisoja.

Kirjasin myös pääpiirteittäin mitä kausi pitäisi sisällään. Tarkemmat suunnitelmat olen kirjannut itselleni, enkä niitä ainakaan tähän hätään laita tänne. Laittelen joitakin tarkempia juttuja aina kun kirjoittelen eri kausista.

Nyt oon siis peruskuntokausi menossa ja voimaa pitäisi saada lihaksistoon. Se osuus ei ole alkanut liian vakuuttavasti, sillä en ole vielä kertaakaan päässyt kuntosalille. Jos sitten ensi viikolla..... Jotain olen kuitenkin harjoitellut kotona kuminauhalla sekä kotitekoisilla painoilla (kun täyttää kaksi 1,5l vesi pulloa niin kyllä sillä jotain saa aikaiseksi). Mutta nyt siis on treenaaminen keskittynyt enmmän vartalon hallintaan ja aerobisen kunnon kohottamiseen. Eli hölkkää, hölkkää..... Ja tietty ei nyt unohdeta niitä agility treenejä, joissa kuitenkin täytyy juosta. Torstaina olis tarkoitus mennä testaamaan submaksimaalista hapenkäyttökykyä eli arvioitua maksimaalista hapenkäyttökykyä. Se siis arvioi montako ml happea lihaksisto käyttää kiloa kohti minuutissa( ml/kg/min). Tulos kertoo jotain siitä olenko normaalitasolla (ja tiedän jo että olen, koska tätä on testattu ennenkin), mutta tarkoitus on nyt testata tämän hetken tulos ja sitten harjoittelukauden vaihtuessa testata uudelleen ja katsoa onko tulos muuttunut. Mutta näistä voin sitten kirjoitella tarkemmin torstaina testauksen jälkeen.....

Tästä se lähtee...

Pari vuotta sitten tein koulutyönä Agilityn lajianalyysin johon suunnittelin treeni- ja kisakaudet. Pähkäilin tuolloin työtä tehdessä kaikki mahdolliset osa-alueet mitä agissa pitäisi treenata. Rakensin koko vuoden treenin, yleispätevästi. Tein esimerkin siitä, miten treeni- ja kisakaudet voisi sijoittaa vuoteen, kerroin mitä kausien sijoittelussa tulee ottaa huomioon. Lisäksi kirjoittelin jo valmiiksi mitä nämä treenikaudet pitävät yleisesti sisällään ja miten kausien viikkorytmitys menee.

Jo tuota työtä tehdessäni päätin, että vielä jonain vuona toteutan tuon tekemäni suunnitelman ja testaan saanko sillä suorituksiani parannettua. No nyt se vuosi on tullut vastaan. Tein itselleni koko vuoden suunnitelman treeni- ja kisakausien suhteen. Tähtäimessäni on vuoden 2014 SM-kilpailut ja sen mukaan kaudet sijoittelin kalenteriin. Samalla ajattelin, että miksipä en kirjoittelisi blogia tästä. Tämä toimii hyvänä treenipäiväkirjana ja samalla pystyn jakamaan muille kokemuksiani tämän lajin treenaamisesta.

Ensimmäinen treeniviikkokin on jo melkein takana ja vielä fiilis on ihan loistava :) Menee kyllä tosin vielä alkuinnostuksen piikkiin. Katsotaan onko toinen ääni kellossa kun on muutama viikko jo kulunut. Tällä hetkellä on ensimmäinen peruskuntokausi menossa eli kaikki treenien osa-alueet on perusjutuissa. Perusvoimaa ja kestävyyttä. Tarkemmin kirjailen näitä juttuja kunhan saan aikaiseksi.

Mutta tästä se lähtee.... :)